Pakanallisissa yhteiskunnissa syntipukkimekanismi oli yhteiskuntajärjestyksen perusta. Kun yhteisö oli kriisissä ja siellä oli paljon ruttoa, nälänhätää ja sisäisiä konflikteja, he kanavoivat kaiken tuon kollektiivisen väkivallan ja ahdistuksen yhteen uhrin tai ryhmän päälle. Sitten he puhdistaisivat yhteiskunnan tuosta ryhmästä uhrina, palauttaisivat rauhan ja yhtenäisyyden. Tämä tapahtui käytännössä kaikissa esikristillisissä kulttuureissa: ihmisuhraukset Mesoamerikassa, pharmakoksen rituaalit antiikin Kreikassa, syntipukkirituaalit muinaisessa Lähi-idässä. Uhri tai uhriryhmä on aina kehystetty syylliseksi tai hirviömäiseksi kaikista rikoksista ja kaikista yhteiskunnan pahoista asioista. Näin kun heidät tapettiin ja uhrattiin, yhteiskunta ajateltiin puhdistuvan. Jos ajattelet, että juutalaiset, Israel, kristilliset sionistit tai salainen eliittisalaseura ovat kaikkien ongelmiesi syy, sinua manipuloivat pakanalliset. Jos syntipukkimekanismi on pohjimmiltaan pakanallinen ja jos yhden ryhmän tunnistaminen kaiken pahan lähteeksi ja niiden puhdistaminen on vanhin temppu esikristillisessä käsikirjassa, on loogista, että mikä tahansa yhteiskuntaversio, joka palauttaa tämän mekanismin, on pohjimmiltaan pakanallisuus kristillisen ihopuvun pukeutumisessa.